Adult Cancer Patients’ Perceptions of Electronic Social Support
Yli-Uotila, Tiina (2017)
Yli-Uotila, Tiina
Tampere University Press
2017
Hoitotiede - Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0364-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0364-8
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia aikuisten syöpään sairastuneiden käsityksiä sähköisestä sosiaalisesta tuesta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli mitata tarvittua ja saatua sähköistä sosiaalista tukea syöpäyhdistysten sähköisistä neuvontapalveluista käyttäen tutkimusta varten kehitettyä kyselylomaketta. Sähköinen sosiaalinen tuki voidaan määritellä kognitiivisen, kokemuksellisen ja vuorovaikutuksellisen prosessin käynnistymiseksi, siihen osallistumiseksi ja sähköisten vuorovaikutusten muodostamiseksi tarkoituksena saavuttaa myönteisiä muutoksia terveydentilassa, koetussa terveydessä tai psykososiaalisessa prosessointikyvyssä. Yleisen Internetin lisäksi sähköiset neuvontapalvelut käsittivät kolmannen sektorin syöpäyhdistysten puhelin-, sähköposti- ja chat-neuvonnan.
Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata aikuisten syöpään sairastuneiden sähköisen sosiaalisen tuen nykytilannetta yleisessä Internetissä. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä verkkokyselylomakkeella. Yhteensä 74 aikuista syöpään sairastunutta osallistui tutkimukseen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tarkoituksena oli kuvata aikuisten syöpään sairastuneiden käsityksiä sosiaalisesta tuesta sähköisissä neuvontapalveluissa, vaiheet, jolloin sähköistä sosiaalista tukea tarvittiin sekä saadun sähköisen sosiaalisen tuen integroituminen syövän hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata sähköistä sosiaalista tukea edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä neuvontahoitajien näkökulmasta. Kaksitoista aikuista syöpään sairastunutta haastateltiin kasvokkain tai puhelimitse ja kymmenen neuvontahoitajaa haastateltiin kolmessa eri ryhmässä. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä induktiivisesti. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tarkoituksena oli kehittää ja esitestata mittari mittaamaan tarvittua ja saatua sähköistä sosiaalista tukea syöpäyhdistysten sähköisistä neuvontapalveluista. Mittari pohjautui tutkimuksen aikaisempiin vaiheisiin. Mittarilla tutkittiin vastaako saatu sähköinen sosiaalinen tuki sairastuneiden tarvittua tukea. Lomake sisälsi 38 väittämää, joihin vastattiin viisi-portaisella Likert-asteikolla. Jokaisen kysymyksen kohdalla kysyttiin sekä tarvittua että saatua sähköistä sosiaalista tukea. Aineisto koostui 28 tutkimuksen kriteerit täyttävästä aikuisesta syöpään sairastuneesta ja aineisto analysoitiin parametrittomilla tilastollisilla menetelmillä.
Vaiheen I tulosten mukaan tiedolliset ja emotionaaliset tuen tarpeet sekä kommunikaatio- ja informaatioteknologian tuttuus olivat tekijöitä, jotka motivoivat aikuisia syöpään sairastuneita käyttämään Internetiä sosiaalisen tuen lähteenä. Lisäksi sairastuneet kokivat, että sähköinen sosiaalinen tuki helpotti heidän elämäänsä ja voimaannutti heitä vaikka sähköinen tuki voi myös olla negatiivista. Tutkimuksen toisessa vaiheessa aikuisten syöpään sairastuneiden käsitysten mukaan sähköiset neuvontapalvelut varmistivat yksilöllisen, tarpeita vastaavan tuen saannin, joka vahvisti heidän selviytymistä syövän kanssa mutta sähköisten neuvontapalveluiden rajoittuneet resurssit saattoivat ehkäistä tätä. Vaiheet, jolloin aikuiset syöpään sairastuneet tarvitsivat tukea sähköisistä neuvontapalveluista, poikkesivat periteisestä lääketieteellisistä syövän hoidon vaiheista. Sähköisistä neuvontapalveluista saatu tuki täydensi syövän hoitoa julkisella sektorilla tietyin edellytyksin. Tulosten mukaan organisatoriset, yksilölliset ja neuvontaprosessiin liittyvät tekijät sähköisissä neuvontapalveluissa voivat joko edistää tai ehkäistä syöpään sairastuneiden sähköistä sosiaalista tukea. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa kehitetty strukturoitu verkkokyselylomake koostui neljästä osa-alueesta: verkostotuesta, tiedollisesta tuesta, hyvinvoinnin edistämisestä sekä asiakaspalvelun kaltaisesta tuesta. Tutkimuksen perusteella mittarin sisällön validointia ja sisäistä johdonmukaisuutta voidaan pitää hyväksyttävinä mutta mittari tarvitsee jatkokehittelyä. Tulosten perusteella tarvittu sähköinen sosiaalinen tuki oli merkitsevästi yhteydessä saatuun sähköiseen sosiaaliseen tukeen ainoastaan verkostotuen osa-alueella. Aikuiset syöpään sairastuneet tarvitsivat eniten tiedollista tukea. Eniten sähköistä sosiaalista tukea aikuiset syöpään sairastuneet saivat verkostotuen osa-alueella. Vähiten tarvittu ja saatu sähköinen sosiaalinen tuki liittyi hyvinvoinnin edistämiseen. Aikuiset syöpään sairastuneet käyttivät eniten sähköpostineuvontaa eikä kukaan ollut käyttänyt chat-neuvontaa.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa aikuisten syöpään sairastuneiden tarvitusta ja saadusta sähköisestä sosiaalisesta tuesta syövän jatkumon eri vaiheissa. Tuloksia voidaan hyödyntää opetustarkoituksissa parantamaan potilasohjausta ja auttamaan hoitajia ymmärtämään syöpään sairastuneiden erilaisia sosiaalisen tuen tarpeita. Näiden toimien avulla voidaan parantaa potilaiden hyvinvointia ja siten vähentää alueellisia terveyseroja.
Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata aikuisten syöpään sairastuneiden sähköisen sosiaalisen tuen nykytilannetta yleisessä Internetissä. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä verkkokyselylomakkeella. Yhteensä 74 aikuista syöpään sairastunutta osallistui tutkimukseen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tarkoituksena oli kuvata aikuisten syöpään sairastuneiden käsityksiä sosiaalisesta tuesta sähköisissä neuvontapalveluissa, vaiheet, jolloin sähköistä sosiaalista tukea tarvittiin sekä saadun sähköisen sosiaalisen tuen integroituminen syövän hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata sähköistä sosiaalista tukea edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä neuvontahoitajien näkökulmasta. Kaksitoista aikuista syöpään sairastunutta haastateltiin kasvokkain tai puhelimitse ja kymmenen neuvontahoitajaa haastateltiin kolmessa eri ryhmässä. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä induktiivisesti. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tarkoituksena oli kehittää ja esitestata mittari mittaamaan tarvittua ja saatua sähköistä sosiaalista tukea syöpäyhdistysten sähköisistä neuvontapalveluista. Mittari pohjautui tutkimuksen aikaisempiin vaiheisiin. Mittarilla tutkittiin vastaako saatu sähköinen sosiaalinen tuki sairastuneiden tarvittua tukea. Lomake sisälsi 38 väittämää, joihin vastattiin viisi-portaisella Likert-asteikolla. Jokaisen kysymyksen kohdalla kysyttiin sekä tarvittua että saatua sähköistä sosiaalista tukea. Aineisto koostui 28 tutkimuksen kriteerit täyttävästä aikuisesta syöpään sairastuneesta ja aineisto analysoitiin parametrittomilla tilastollisilla menetelmillä.
Vaiheen I tulosten mukaan tiedolliset ja emotionaaliset tuen tarpeet sekä kommunikaatio- ja informaatioteknologian tuttuus olivat tekijöitä, jotka motivoivat aikuisia syöpään sairastuneita käyttämään Internetiä sosiaalisen tuen lähteenä. Lisäksi sairastuneet kokivat, että sähköinen sosiaalinen tuki helpotti heidän elämäänsä ja voimaannutti heitä vaikka sähköinen tuki voi myös olla negatiivista. Tutkimuksen toisessa vaiheessa aikuisten syöpään sairastuneiden käsitysten mukaan sähköiset neuvontapalvelut varmistivat yksilöllisen, tarpeita vastaavan tuen saannin, joka vahvisti heidän selviytymistä syövän kanssa mutta sähköisten neuvontapalveluiden rajoittuneet resurssit saattoivat ehkäistä tätä. Vaiheet, jolloin aikuiset syöpään sairastuneet tarvitsivat tukea sähköisistä neuvontapalveluista, poikkesivat periteisestä lääketieteellisistä syövän hoidon vaiheista. Sähköisistä neuvontapalveluista saatu tuki täydensi syövän hoitoa julkisella sektorilla tietyin edellytyksin. Tulosten mukaan organisatoriset, yksilölliset ja neuvontaprosessiin liittyvät tekijät sähköisissä neuvontapalveluissa voivat joko edistää tai ehkäistä syöpään sairastuneiden sähköistä sosiaalista tukea. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa kehitetty strukturoitu verkkokyselylomake koostui neljästä osa-alueesta: verkostotuesta, tiedollisesta tuesta, hyvinvoinnin edistämisestä sekä asiakaspalvelun kaltaisesta tuesta. Tutkimuksen perusteella mittarin sisällön validointia ja sisäistä johdonmukaisuutta voidaan pitää hyväksyttävinä mutta mittari tarvitsee jatkokehittelyä. Tulosten perusteella tarvittu sähköinen sosiaalinen tuki oli merkitsevästi yhteydessä saatuun sähköiseen sosiaaliseen tukeen ainoastaan verkostotuen osa-alueella. Aikuiset syöpään sairastuneet tarvitsivat eniten tiedollista tukea. Eniten sähköistä sosiaalista tukea aikuiset syöpään sairastuneet saivat verkostotuen osa-alueella. Vähiten tarvittu ja saatu sähköinen sosiaalinen tuki liittyi hyvinvoinnin edistämiseen. Aikuiset syöpään sairastuneet käyttivät eniten sähköpostineuvontaa eikä kukaan ollut käyttänyt chat-neuvontaa.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa aikuisten syöpään sairastuneiden tarvitusta ja saadusta sähköisestä sosiaalisesta tuesta syövän jatkumon eri vaiheissa. Tuloksia voidaan hyödyntää opetustarkoituksissa parantamaan potilasohjausta ja auttamaan hoitajia ymmärtämään syöpään sairastuneiden erilaisia sosiaalisen tuen tarpeita. Näiden toimien avulla voidaan parantaa potilaiden hyvinvointia ja siten vähentää alueellisia terveyseroja.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]