Happamien sulfaattimaiden huomioiminen tilusjärjestelyissä : Jalasjärven Luopajärvi ja Ilmajoen Tieksin alue (Etelä-Pohjanmaa), Siikajoen Karinkanta (Pohjois-Pohjanmaa)
Saarela, Anna; Harmanen, Heikki; Tuorila, Juha (2014)
Saarela, Anna
Harmanen, Heikki
Tuorila, Juha
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-12-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-12-0
Tiivistelmä
Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä vanhan merenpohjan sedimenttejä. Suomessa happamia sulfaattimaita esiintyy lähinnä Pohjalahden rannikolla Sirppujoen ja Liminganlahden välisellä rannikkoalueella. Maatalouskäytössä happamia sulfaattimaita arvioidaan olevan noin 67 000–130 000 hehtaaria. Happaman sulfaattimaan tunnistaminen peltomaasta voi olla hankalaa, sillä kerrostuma sijaitsee muokkauskerroksen alapuolella. Sulfaattimaa voi paljastua esimerkiksi ojia kaivettaessa. Hapan sulfaattimaa aiheuttaa ongelmia ympäristölle, kun sitä kuivataan ja muokataan viljelykelpoiseksi ja maaperän sulfidikerros pääsee kosketuksiin hapen kanssa. Happamia sulfaattimaita ei ole sellaisenaan huomioitu nykyisessä lainsäädännössä, mutta maankäytön suunnittelussa, kuten ojitustoiminnassa, sulfaattimaiden riskit huomioidaan lupia myönnettäessä. Kansallinen happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen strategia valmistui vuonna 2011. Uudessa, valmisteilla olevassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 happamien sulfaattimaiden vesiensuojeluun liittyy uusia ohjauskeinoja. Happamoitumisen estämiseksi sulfaattimaa tulisi pitää pohjaveden,jolloin kerrostuma ei pääse hapettumaan. Sulfaattimailla happamoitumista hillitseviä keinoja ovat mm. säätösalaojitus ja -kastelu, kalkkisuodinojat sekä pilottina toteutettu, säätösalaojitukseen liittyvä muovikalvon asentaminen lohkon ympärille. Ongelmallisimmilla mailla voidaan pellot siirtää pitkäaikaiselle nurmelle, laitumiksi tai viljellä pienemmän kuivatussyvyyden vaativia kasveja. Tilusjärjestelyissä tehdään tyypillisesti,kuten ojituksia ja peltoteiden korjauksia laajalle alalle, jolloin toimenpiteiden vesiensuojelullinen näkökulma on erityisen tärkeää. Sulfaattimaiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on tutkittu maassamme vasta vähän ja lisätietoa tarvitaan. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten happamia sulfaattimaita huomioidaan vai huomioidaanko lainkaan tilusjärjestelyjä tehtäessä. Selvityksen kohderyhmä oli tilusjärjestelyihin osallistuneita toimijoita kolmella alueella Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Haastatelluille maanomistajille happamat sulfaattimaat tai niiden esiintyminen omilla mailla ei ollut kovin hyvin tiedossa. Ojitussuunnittelijoille ja lupaviranomaisille happamat sulfaattimaat ja niiden aiheuttamat riskit sen sijaan olivat tuttuja. Tilusjärjestelyissä happamia sulfaattimaita ei viljelijöiden mukaan kuitenkaan erikseen huomioitu. Mahdolliset toimenpiteet, mitä viljelijät voisivat tehdä happamien valumien riskiä vähentääkseen, olivat pitkäaikainen nurmi sekä säätösalaojitus ja -kastelu. Selvityksessä kävi ilmi sulfaattimaista saatavilla olevan tiedotusmateriaalin olevan hajanaista ja tiedonvälitykselle ja koulutukselle olevan selkeää tarvetta.