Maatalousinvestointien tukimuotojen arviointi ja maatilatalouden kehittämisrahaston rooli niiden toteutuksessa
Heikkilä, Anna-Maija; Niskanen, Olli (2020)
Heikkilä, Anna-Maija
Niskanen, Olli
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
47/2020
Sivut
62 s.
Luonnonvarakeskus
2020
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-000-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-000-7
Tiivistelmä
Tässä raportissa tarkastellaan maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tulevaisuuden vaihtoehtoja ja selvitetään rahaston toiminnan avoimuutta, kriteeristöä, vaikuttavuuden mittausta, raportointia sekä johtokunnan kokoonpanoa. Toinen raportissa tarkasteltava teema on maatalouden investointituen erilaisten tukimuotojen merkitys maatalousyrittäjälle ja vastaavasti niiden kustannukset yhteiskunnalle.
Makeran toiminnassa toteutuvat avoimuuden periaatteet sekä päätöksenteon että asiakirjojen julkisuuden suhteen varsin hyvin. Kaikki oleellisimmat Makeran toimintaa ja päätöksiä koskevat asiakirjat ovat julkisia ja vapaasti saatavilla. Saatavilla olevan tiedon hajanaisuus ei kuitenkaan täysin vastaa hallinnon avoimuuteen sisältyvää vaatimusta selkeästä tiedonvälityksestä. Makerasta myönnettävien tukien kriteerit ovat pääsääntöisesti yksiselitteiset ja avoimesti saatavilla. Investointitukien kattava vaikuttavuuden mittaus on haastavaa, koska vaikutukset ovat pitkäaikaisia, jopa kymmenien vuosien mittaisia. Toisaalta välilliset vaikutukset ulottuvat maatalouden ulkopuolisille sektoreille ja ovat vaikeasti arvotettavissa. Seurannan puute rajoittaa toteutuneiden vaikutusten mittausta yksittäisen tuensaajan osalta.
Nykyinen johtokunnan kokoonpano edustaa sitä asiantuntemusta, joka lain tavoitteiden toteuttamiseksi ja rahaston talouden hoitamiseksi on katsottu tarpeelliseksi. Parlamentaarinen valta varojen käyttöön toteutuu vahvimmin säädettäessä kulloinkin voimassa olevaa asetusta varojen käyttökohteista. Poliittisen perustein valittu johtokunta tuskin kasvattaisi johtokunnan asiantuntemusta nykyisestä, mikä tarkoittaisi parlamentaarisen vallankäytön muodollista kasvua mutta ei asiallista muutosta rahaston toiminnan ohjauksessa.
Yksittäisistä tukimuodoista avustus tuo suurimman rahallisen hyödyn investointituen saajalle. Suoran tuen lisäksi avustus tuo säästöä korkokustannuksiin, koska se pienentää vieraan pääoman tarvetta. Pelkän korkotuen tuoma rahallinen hyöty on huomattavasti pienempi, mutta tuki parantaa kuitenkin investoivan yrityksen kykyä selviytyä lainanhoidosta. Päätelmiä tarkoituksenmukaisesta rakennetuesta ei voi tehdä pelkän kustannus-hyötyanalyysin pohjalta, koska eri tukimuodot vastaavat erilaisiin investoijan tarpeisiin. Avustukset ovat ensiarvoisen tärkeitä investoinnin kannattavuuden kannalta. Takausten kysyntä on kuitenkin kasvussa ja takausten vahvistaminen on näin ollen perusteltua. Takaukset ovat yhteiskunnalle edullinen tukimuoto sen jälkeen, kun tarvittava pääoma on olemassa.
Suomen toteuttama rakennetukipolitiikka on osaltaan mahdollistanut toimintaympäristön, jossa omavaraisuus useimmissa maataloustuotteissa on pystytty säilyttämään korkeana, mutta tuotannon kannattavuus on jäänyt heikoksi. Makeran varoin tapahtunut vaihtomaiden hankinta on edistänyt peltotilusjärjestelyjen toteutusta, mutta tilusjärjestelyille on edelleen tarvetta. Makerasta rahoitetaan ensisijaisesti soveltavaa, elinkeinon kestävää kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä hallinnon ja poliittisen päätöksenteon tarvitsemaa tutkimusta. Tällaiselle tutkimukselle rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla niukasti.
Tämän selvityksen perusteella Makeran säilyttäminen toimivana rahastona on perusteltua. Makeran säilyttämistä puoltavat erityisesti sen tuoma vakaus maatalouden rahoitukseen, sen joustavuus yllättävissä rahoitustarpeissa ja sen käyttökelpoisuus takausinstrumenttina, mikä mahdollistaa esimerkiksi kilpailukykyisten maatalouden osakeyhtiöiden rahoituksen. Lisäksi säilyttämistä puoltaa erityisten toimintojen, kuten tilusjärjestelyiden tarpeellisuus ja nykyisen käytännön hyvä toimivuus ja vaikuttavuus. Makeralla on tärkeä rooli myös soveltavan ja päätöksentekoa tukevan tutkimuksen rahoittajana. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä Makeran säilyttäminen on varautumista olemassa olevaa rahastoa hyödyntävien uusien rahoitusinstrumenttien mahdolliseen käyttöönottoon. Takauksiin tarvittavan vastapääoman lähteenä voidaan talousarviosiirtojen lisäksi käyttää EU:n rahastoja. Talousarviosiirtojen tarve vähenisi oleellisesti, jos kansalliset investointiavustukset siirrettäisiin talousarviotalouden piiriin.
Makeran avoimuudessa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi viestintää rahastosta ja sen toiminnasta tulisi kehittää kokoamalla rahastoa koskeva tieto, tai linkit muualla oleviin tietolähteisiin, yhdeksi kokonaisuudeksi. Kriteereistä täsmennystä kaipaa ilman säädösperäistä ohjeistusta oleva tukivarojen jako eri alueiden kesken. Kokonaisvaltaista vaikuttavuuden mittausta voidaan tehostaa säännönmukaisesti toistuvilla tutkimuksilla. Tuen saajan osallistuminen talousseurantaan edesauttaisi yksittäisten suurten investointien vaikuttavuuden mittausta. Jos rahaston hoitoon ja varainkäytön suunnitteluun halutaan tuoda entistä aktiivisempi johtokunnan ote, johtokunnan tulee edustaa vahvaa elinkeinon, markkinoiden ja rahoituksen asiantuntemusta ja osallistua varainkäytön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.
Makeran toiminnassa toteutuvat avoimuuden periaatteet sekä päätöksenteon että asiakirjojen julkisuuden suhteen varsin hyvin. Kaikki oleellisimmat Makeran toimintaa ja päätöksiä koskevat asiakirjat ovat julkisia ja vapaasti saatavilla. Saatavilla olevan tiedon hajanaisuus ei kuitenkaan täysin vastaa hallinnon avoimuuteen sisältyvää vaatimusta selkeästä tiedonvälityksestä. Makerasta myönnettävien tukien kriteerit ovat pääsääntöisesti yksiselitteiset ja avoimesti saatavilla. Investointitukien kattava vaikuttavuuden mittaus on haastavaa, koska vaikutukset ovat pitkäaikaisia, jopa kymmenien vuosien mittaisia. Toisaalta välilliset vaikutukset ulottuvat maatalouden ulkopuolisille sektoreille ja ovat vaikeasti arvotettavissa. Seurannan puute rajoittaa toteutuneiden vaikutusten mittausta yksittäisen tuensaajan osalta.
Nykyinen johtokunnan kokoonpano edustaa sitä asiantuntemusta, joka lain tavoitteiden toteuttamiseksi ja rahaston talouden hoitamiseksi on katsottu tarpeelliseksi. Parlamentaarinen valta varojen käyttöön toteutuu vahvimmin säädettäessä kulloinkin voimassa olevaa asetusta varojen käyttökohteista. Poliittisen perustein valittu johtokunta tuskin kasvattaisi johtokunnan asiantuntemusta nykyisestä, mikä tarkoittaisi parlamentaarisen vallankäytön muodollista kasvua mutta ei asiallista muutosta rahaston toiminnan ohjauksessa.
Yksittäisistä tukimuodoista avustus tuo suurimman rahallisen hyödyn investointituen saajalle. Suoran tuen lisäksi avustus tuo säästöä korkokustannuksiin, koska se pienentää vieraan pääoman tarvetta. Pelkän korkotuen tuoma rahallinen hyöty on huomattavasti pienempi, mutta tuki parantaa kuitenkin investoivan yrityksen kykyä selviytyä lainanhoidosta. Päätelmiä tarkoituksenmukaisesta rakennetuesta ei voi tehdä pelkän kustannus-hyötyanalyysin pohjalta, koska eri tukimuodot vastaavat erilaisiin investoijan tarpeisiin. Avustukset ovat ensiarvoisen tärkeitä investoinnin kannattavuuden kannalta. Takausten kysyntä on kuitenkin kasvussa ja takausten vahvistaminen on näin ollen perusteltua. Takaukset ovat yhteiskunnalle edullinen tukimuoto sen jälkeen, kun tarvittava pääoma on olemassa.
Suomen toteuttama rakennetukipolitiikka on osaltaan mahdollistanut toimintaympäristön, jossa omavaraisuus useimmissa maataloustuotteissa on pystytty säilyttämään korkeana, mutta tuotannon kannattavuus on jäänyt heikoksi. Makeran varoin tapahtunut vaihtomaiden hankinta on edistänyt peltotilusjärjestelyjen toteutusta, mutta tilusjärjestelyille on edelleen tarvetta. Makerasta rahoitetaan ensisijaisesti soveltavaa, elinkeinon kestävää kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä hallinnon ja poliittisen päätöksenteon tarvitsemaa tutkimusta. Tällaiselle tutkimukselle rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla niukasti.
Tämän selvityksen perusteella Makeran säilyttäminen toimivana rahastona on perusteltua. Makeran säilyttämistä puoltavat erityisesti sen tuoma vakaus maatalouden rahoitukseen, sen joustavuus yllättävissä rahoitustarpeissa ja sen käyttökelpoisuus takausinstrumenttina, mikä mahdollistaa esimerkiksi kilpailukykyisten maatalouden osakeyhtiöiden rahoituksen. Lisäksi säilyttämistä puoltaa erityisten toimintojen, kuten tilusjärjestelyiden tarpeellisuus ja nykyisen käytännön hyvä toimivuus ja vaikuttavuus. Makeralla on tärkeä rooli myös soveltavan ja päätöksentekoa tukevan tutkimuksen rahoittajana. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä Makeran säilyttäminen on varautumista olemassa olevaa rahastoa hyödyntävien uusien rahoitusinstrumenttien mahdolliseen käyttöönottoon. Takauksiin tarvittavan vastapääoman lähteenä voidaan talousarviosiirtojen lisäksi käyttää EU:n rahastoja. Talousarviosiirtojen tarve vähenisi oleellisesti, jos kansalliset investointiavustukset siirrettäisiin talousarviotalouden piiriin.
Makeran avoimuudessa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi viestintää rahastosta ja sen toiminnasta tulisi kehittää kokoamalla rahastoa koskeva tieto, tai linkit muualla oleviin tietolähteisiin, yhdeksi kokonaisuudeksi. Kriteereistä täsmennystä kaipaa ilman säädösperäistä ohjeistusta oleva tukivarojen jako eri alueiden kesken. Kokonaisvaltaista vaikuttavuuden mittausta voidaan tehostaa säännönmukaisesti toistuvilla tutkimuksilla. Tuen saajan osallistuminen talousseurantaan edesauttaisi yksittäisten suurten investointien vaikuttavuuden mittausta. Jos rahaston hoitoon ja varainkäytön suunnitteluun halutaan tuoda entistä aktiivisempi johtokunnan ote, johtokunnan tulee edustaa vahvaa elinkeinon, markkinoiden ja rahoituksen asiantuntemusta ja osallistua varainkäytön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.
Collections
- Julkaisut [85649]