Työhyvinvointi ja sen määrittäjät sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilla
Herttuala, Niina (2023)
Herttuala, Niina
Tampere University
2023
Terveystieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3084-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3084-2
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien johtajien (sote-johtajien) työhyvinvointia ja sitä määrittäviä tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät edistävät ja estävät sote-johtajien työhyvinvointia, sekä kuvailla heidän työhyvinvointiaan ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa luotiin sote-johtajien työhyvinvointia kuvaava viitekehys ja siihen perustuva kyselylomake.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla johtavassa asemassa olevan työhyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kirjallisuushaut tehtiin vuonna 2016 ja hakua täydennettiin 2018. Tutkimukseen valikoitui 22 alkuperäistutkimusta, joista sisällön analyysin avulla etsittiin johtajan työhyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi sote-johtajien teemahaastatteluiden (n=7) avulla selvitettiin heidän työhyvinvointiaan edistäviä ja estäviä tekijöitä. Haastattelut toteutettiin marraskuu 2017 – maaliskuu 2018 välisenä aikana. Haastatteluiden aineisto analysoitiin sisällön analyysillä käyttäen induktiivista lähestymistapaa.
Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden perusteella muodostettiin viitekehys, jossa on viisi osa-aluetta: 1. Yksilölliset tekijät, 2. Työpaikan sosiaaliset tekijät, 3. Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki, 4. Organisaatioon liittyvät tekijät ja 5. Työhön liittyvät tekijät. Kaikki osa-alueet sisältävät useita edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa muodostettiin kyselylomake, joka koostui 76:sta Likert asteikollisesta kysymyksestä. Lomakkeen avulla kerättiin syyskuun 2019 ja marraskuun 2019 välisenä aikana kyselyaineisto (n=281) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista sosiaalihuollon, hoitotyön, lääkäreiden ja muiden ammattiryhmien johtajilta eri organisaatiotasoilla. Kyselyaineiston analyysimenetelminä käytettiin eksploratiivista faktorianalyysiä, Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokertoimia, Kruskall-Wallisin testiä, Dunn-Bonferronin post hoc -testiä ja logistista regressioanalyysiä ja Cronbachin alfa -tunnuslukua.
Tulosten perusteella kyselylomake oli sisäisesti johdonmukainen, vaikkakin lomaketta on tarve muokata jonkin verran. Työhyvinvointiin oli yhteydessä työuran pituus johtajana, asema organisaatiossa ja ammattiryhmä. Parempaan työhyvinvointiin oli yhteydessä ylimmässä johdossa työskentely (osa-alueella Organisaatioon liittyvät tekijät), vähintään 26- vuotta johtamiskokemusta (osa-alueilla Yksilölliset tekijät ja Organisaatioon liittyvät tekijät) ja työskentely lääkärijohtajana tai ei-hoidollisen ammattiryhmän johtajana (osa-alueella Organisaatioon liittyvät tekijät). Riskissä kokea huonompaa työhyvinvointia olivat sen sijaan johtajat, jotka olivat uransa keskivaiheilla, eli jolla oli 6-15 -vuotta johtamiskokemusta (osa-alueella Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki) tai 16-25 -vuotta johtamiskokemusta (osa-alueilla Työpaikan sosiaaliset tekijät, Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki, Organisaatioon liittyvät tekijät) tai työskentelivät hoitotyön johtajana (osa-alueella Työpaikan sosiaaliset tekijät).
Tulokset antavat taustatekijöittäin tietoa sote-johtajien työhyvinvoinnista sen eri osa-alueilla, niin että kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata niille ryhmille, jotka erityisesti sitä tarvitsevat. Samalla kehittämistoimet voidaan kohdentaa tarvittaville työhyvinvoinnin osa-alueille. Kyselylomaketta voidaan käyttää työhyvinvoinnin tilan selvittämisessä sote-johtajilla, kun halutaan selvittää heidän työhyvinvointiaan kehittämistoimenpiteitä varten.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla johtavassa asemassa olevan työhyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kirjallisuushaut tehtiin vuonna 2016 ja hakua täydennettiin 2018. Tutkimukseen valikoitui 22 alkuperäistutkimusta, joista sisällön analyysin avulla etsittiin johtajan työhyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi sote-johtajien teemahaastatteluiden (n=7) avulla selvitettiin heidän työhyvinvointiaan edistäviä ja estäviä tekijöitä. Haastattelut toteutettiin marraskuu 2017 – maaliskuu 2018 välisenä aikana. Haastatteluiden aineisto analysoitiin sisällön analyysillä käyttäen induktiivista lähestymistapaa.
Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden perusteella muodostettiin viitekehys, jossa on viisi osa-aluetta: 1. Yksilölliset tekijät, 2. Työpaikan sosiaaliset tekijät, 3. Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki, 4. Organisaatioon liittyvät tekijät ja 5. Työhön liittyvät tekijät. Kaikki osa-alueet sisältävät useita edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa muodostettiin kyselylomake, joka koostui 76:sta Likert asteikollisesta kysymyksestä. Lomakkeen avulla kerättiin syyskuun 2019 ja marraskuun 2019 välisenä aikana kyselyaineisto (n=281) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista sosiaalihuollon, hoitotyön, lääkäreiden ja muiden ammattiryhmien johtajilta eri organisaatiotasoilla. Kyselyaineiston analyysimenetelminä käytettiin eksploratiivista faktorianalyysiä, Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokertoimia, Kruskall-Wallisin testiä, Dunn-Bonferronin post hoc -testiä ja logistista regressioanalyysiä ja Cronbachin alfa -tunnuslukua.
Tulosten perusteella kyselylomake oli sisäisesti johdonmukainen, vaikkakin lomaketta on tarve muokata jonkin verran. Työhyvinvointiin oli yhteydessä työuran pituus johtajana, asema organisaatiossa ja ammattiryhmä. Parempaan työhyvinvointiin oli yhteydessä ylimmässä johdossa työskentely (osa-alueella Organisaatioon liittyvät tekijät), vähintään 26- vuotta johtamiskokemusta (osa-alueilla Yksilölliset tekijät ja Organisaatioon liittyvät tekijät) ja työskentely lääkärijohtajana tai ei-hoidollisen ammattiryhmän johtajana (osa-alueella Organisaatioon liittyvät tekijät). Riskissä kokea huonompaa työhyvinvointia olivat sen sijaan johtajat, jotka olivat uransa keskivaiheilla, eli jolla oli 6-15 -vuotta johtamiskokemusta (osa-alueella Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki) tai 16-25 -vuotta johtamiskokemusta (osa-alueilla Työpaikan sosiaaliset tekijät, Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki, Organisaatioon liittyvät tekijät) tai työskentelivät hoitotyön johtajana (osa-alueella Työpaikan sosiaaliset tekijät).
Tulokset antavat taustatekijöittäin tietoa sote-johtajien työhyvinvoinnista sen eri osa-alueilla, niin että kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata niille ryhmille, jotka erityisesti sitä tarvitsevat. Samalla kehittämistoimet voidaan kohdentaa tarvittaville työhyvinvoinnin osa-alueille. Kyselylomaketta voidaan käyttää työhyvinvoinnin tilan selvittämisessä sote-johtajilla, kun halutaan selvittää heidän työhyvinvointiaan kehittämistoimenpiteitä varten.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]